keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Rokoterulettia

Yves Delatte ja Teija Virtanen kuljettavat lukijansa kirjassa "Rokotukset" matkalle ajassa taaksepäin, lääketieteen historian alkulähteille. Kirja kertoo, miten asiat olisivat, jos lääketieteellistä tutkimusta ei jo aikojen alusta saakka olisi ohjannut jokin ihan muu, kuin vilpitön pyrkimys turvata ihmisten hyvinvointi.

Kaikkien kirjan väitteiden allekirjoittaminen vaatisi syvällistä tutkimusta ja jopa asiantuntijuutta, mutta kirja on kaiken kaikkiaan varsinkin sikainfluenssarokotteisiin liittyvän uutisoinnin myötä erittäin valaisevaa luettavaa.

Rokotteet kehittävät mikrobisairauksille uusia muotoja?


Johtoajatus kirjassa on, että rokotteiden ja antibioottien myötä mikrobisairaudet ovat kehittyneet virus- ja sienitaudeiksi. Tulevaisuuden uhkakuvaksi maalataan rokotteille ja antibiooteille vastustuskykyisten virusten, retrovirusten ja sienten syntyminen. Tästä on viitteitä näkyvillä jo nyt.

Samalla kun lääketeollisuus perustelee linjauksiaan mm. eliniän pidentymisellä ja joidenkin kulkutautien katoamisella, voidaan selkeästi todeta, että esimerkiksi lasten allergiat, neurologiset ongelmat ja diabetes ovat lisääntyneet rajusti.

Alueilla, joilla isorokkoa on esiintynyt eniten, riehuu nyt rokotusohjelman myötä isorokon hävittyä AIDS-epidemia. Näiden asioiden valossa lääketeollisuus oikeastaan vain vahvistaa syrjäytetyn ja unohdetun tieteenhaaran käsityksiä.

Rokotteiden haittavaikutukset suhteessa hyötyihin

Delatte ja Virtanen esittelevät kattavasti myös rokotteiden haittavaikutuksia ja niiden sisältämien välittäjäaineiden, adjuvanttien, ongelmia. Mielenkiintoisia ovat myös vaihtoehtoiset näkökulmat terveysviranomaisten esittämiin kommentteihin rokotevastaisuudesta 90-luvun aikana.

Rokotteilla, kuten muillakin lääkeaineilla, on erilaisia haittavaikutuksia rokotteesta riippuen. Rokotteet sisältävät välittäjäaineita kuten raskasmetalleja sekä ihmsille vieraita eläinproteiineja, jotka rasittavat elimistöä ja heikentävät vastustuskykyä.

Kirjassa käsitellään myös eläinten rokotteita ja niiden vaikutuksia.

Miksi rokotamme - mitä muuta voisimme tehdä?

Pneumokokkirokote tulee syksyn mittaan osaksi kansallista rokotusohjelmaa. Uutisointi aiheesta on herättänyt keskustelua rokotteen testaamisesta ja turvallisuudesta sekä ylipäätään tarpeellisuudesta.

Herää kysymys, mihin tarvitsemme rokotetta, joka vähentää mm. korva- ja nielutulehduksia. Rokotammeko pian myös päänsärkyä ja vatsavaivoja vastaan? Olisi syytä keskittyä sairauksien syvimpään olemukseen ja ymmärtämiseen keinotekoisten välttely- ja tukahduttamiskeinojen sijaan.

Vastustuskykyä voi kohentaa monella tavalla ja hyvällä perushygienialla vältetään monen infektion leviäminen. Perusasiat vaan usein hautautuvat helposti apteekin monenkirjavien pakkausten alle.

4 kommenttia:

  1. Suora kysymys:
    Jos sinulla olisi nyt omia vauvoja, niin rokottaisitko heidät? Ja osaatko sanoa mitkä rokotuksista ovat "tärkeämpiä" kuin toiset?
    Kiitos.

    VastaaPoista
  2. Hei Anna, ja kiitos kommentistasi.

    Pidän tosiaan joitain rokotteita täysin turhina. Näitä ovat tämänhetkisen ymmärrykseni valossa esimerkiksi sikainfluenssa-/kausi-influenssarokotteet, vesirokkorokote, rota-virus-rokote ja tuo rokotusohjelmaankin tuleva pneumokokkirokote.

    Mitä tulee vuosikausia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluneisiin rokotteisiin, en tiedä...

    Delatten kirja on mielenkiintoinen kokemus, joka saa miettimään asioita, mutta yhden teoksen perusteella en itse ole valmis heittämään koko rokotusohjelmaa roskakoriinkaan.

    Lasten hyvinvointiin liittyviin asioihin ei mielestäni koskaan voi suhtautua kovin mustavalkoisesti tai jyrkästi. Päätöksiä ei voi tehdä pienen elämän puolesta kovin hataralta pohjalta.

    Asioiden pohtiminen monelta kantilta on erittäin tärkeää ja tämä rokoteasia on sellainen, johon pitää enemmän tutustua, että siihen voisi ottaa kantaa kovin vahvasti kokonaisuutena. Maalaisjärki ja vaistot ovat itselleni tärkeitä oppaita ratkaisuja tehdessä.

    Olen tällä hetkellä taipuvainen suuntautumaan sovelletun rokotusohjelman puoleen ja maalaisjärjen käyttöön ns. rokotevillityksissä, jollaiselta esimerkiksi sikainfluenssarokote ja vaikkapa vesirokkorokote tuntuvat äkkiseltään.

    Osasinkohan vastata suoraan kysymykseen yhtään suorasti, vai pyörittelenkö vain? :)
    Mitä mieltä itse olet rokotteista ja oletko lukenut ko. kirjan?

    VastaaPoista
  3. Kiitos vastauksestasi!
    Mikä tuo "sovellettu rokotusohjelma" on? Olen kuullut siitä ennenkin jossain aisayhteydessä.
    Minulla on juuri tuo Delatten kirja selailtavana ja tosiaan pistää ajattelemaan, että kannattaako ottaa rokotetta, missä taudin esiintyvyys on yksi miljoonasta ja rokotteen sivuvaikutuksena voi tulla kätkytkuolema, allergioita tms..

    VastaaPoista
  4. Sovellettu rokotusohjelma-ilmausta käytän itse silloin, kun ei noudateta tavalla tai toisella ihan kaavanmukaista rokotusohjelmaa. Se voi tarkoittaa esim. rokotteiden antamista vähän hitaammalla aikataululla tai vähän myöhemmin kuin perinteisen ohjelman mukaan kuuluisi. Jotkut myös valikoivat kansallisen rokotusohjelman rokotteista vain osan annettavaksi lapsilleen.

    Noissa vuosikausia rokotusohjelmaan kuuluneissa rokotteissa tosiaan pohdituttaa, että kuinka tarpeellisia osa niistä on ja kuinka suuria haitat ovat suhteessa hyötyihin.

    Hankalaa on mielestäni erityisesti se, että nyt kun tietoisuus on herännyt, on asiallista ja puolueetonta neutraalissävytteistä tietoa puolesta ja vastaan todella hankalaa löytää. Tuntuu, että on olemassa vain ääriryhmät, "täysin rokotevastaiset" ja "täysin rokotepuolteiset" eikä välillä voi olla mitään harmaan sävyjä.

    Vaikka itse suhtaudunkin kiihkeästi ja intohimoisesti asioihin ja elämään, niin tiedon asiasta kuin asiasta soisi olevan esitetty kiihkottomasssa ja neutraalissa muodossa ilman ylimääräistä skandaalinkäryä suuntaan tai toiseen.

    Jos sulla Anna on hyviä linkkejä ja lukuvinkkejä - tässä tai oikeestaa missä tahansa muussakin hyvinvointiin liittyvissä asioissa, niin otan kaiken mielelläni vastaan. :)

    VastaaPoista